Kevättä rinnassa!

Onpahan ollut taas pitkä, pimeä ja kylmä talvi. Olen jo päättänyt, että mikälisikäli elän vielä eläkepäiviin saakka ja olen vielä järjissäni ja rahoissani niin värjään hiukseni lilaksi ja muutan Espanjan aurinkoon. Siinä sitä tavoitetta kerrakseen.

Karusta on kasvanut talvella iso koira, varmasti jo yli 40 kiloa ja korkeus hipoo 70 senttiä. Vähän huolestuttaa että tuleeko siitä liian iso mutta toisaalta se liikkuu kyllä hyvin. Hankin sille talvella kunnon huskyvaljaat ja joustavan vetoköyden ja opetin vetämään. Mulla on semmonen lumilaudan ja potkurin ihmeellinen välimuoto jota se veti ja lujaa mentiin! Nyt lumet on alkaneet sulaamaan ja ollaan aloitettu pyöräily. Olin valmistautunut siihen, että saan tehdä aika paljon työtä saadakseni Karun kulkemaan nätisti pyörän vieressä mutta saimpa taas hämmästyä! Olen opettanut Karulle vierellä kulkemisen-käskyn ja yrittänyt olla siinä aika ehdoton. Minulla ei ole springeriä (ja kokemukset siitä on itse asiassa aika huonot) joten laitoin Karulle ihan normisti pannan ja hihnan ja käskin vierelle. Lähdin liikkeelle ja Karu oli niin kuin vanha tekijä! Muutamia kertoja se yritti pysähtyä haistelemaan mutta sain sen äänellä jatkamaan. Kertaakaan se ei kiskonut tai yrittänyt vetää meitä ojaan :) Juoksutin Karua rauhallisessa ravissa sillä mielestäni noin isoa ja nuorta koiraa ei pidä rasittaa laukalla. Lisäksi pyrin juoksuttamaan sitä pientareella eikä kovalla asfaltilla. Jouduimme pyörätiellä ohittamaan muutamia koiria ja silloin pysähdyin mutta Karu totteli hienosti myös tuolloin. Koirattomat ihmiset ohitettiin mallikkaasti. Kyllä kunnon peruskoulutuksesta on paljon iloa :)
Karu on kyllä omaksunut perustottiksen ihan kivasti mutta varmahan se ei vielä ole, ainakaan minun mielestä. Kerran se oli iltapisulla mettässä irti niin eiköhän sattunut joku mies pikkukoiran kanssa sinne. Karjasin Karulle mutta se päätti silti mennä katsomaan toista koiraa. Se sai siitä aika paljon sapiskaa multa ja onneksi mies ei suuttunut tahi pikkukoira säikähtänyt kovasti. Toisaalta kerran oltiin jäällä ja Karu ajatti harakoita oikein urakalla. Kokeilin onneani ja käskytin sitä sadasta metristä maahan niin pläjähti siihen paikkaan ja pysyi kunnes tulin vapauttamaan. Nuoren koira kujeita on siis vielä havaittavissa mutta myös paljon positiivista kehitystä. Olen myös pyrkinyt opettamaan pillillä maahan ja luoksetulon ja ihan mukavasti näyttää menevän perille.
Tokossa ollaan treenattu lähinnä kontaktia, seuraamista ja kaukokäskyjä. Ei ole oikein huvittanut treenata koko talvena, ehkä sitä vähän piristyis kesää kohta. Jos ottais tavoitteeksi alokasluokan ensi syksynä. Olin pitkästä aikaa liikkeenohjaajana TOKO-kokeessa huhtikuun alussa ja se lisäsi pikkuisen motivaatiota treenata mutta vain pikkuisen ;)
Lintunoutoa ei olla otettu koko talvena. Muutenhan nouto ei ole Karulle ongelma, se kantaa kaikkea käskystä tai ilman... Ajattelin odottaa että päästään aloittamaan uimaharjoitukset tälle keväälle ja samalla ottaa lintunoutoa.

Käytiin yks reissu Kilpisjärvellä maaliskuussa. Tarkoitus oli hiihdellä koirien kanssa ja kelkkailla. Kävi sitten niin, että kaksi ensimmäistä päivää siellä oli lumimyrsky isolla L:llä! Tässä vähän videopätkää:
http://www.youtube.com/watch?v=u8Hf-sSjfC0
Suomen puolella tie pysyi nippa nappa auki mutta Norjan puolella oli ollut tiekin poikki. Eipä siinä paljon muuta kun istuttiin mökissä ja lämmitettiin takkaa, mukavaa lomailua kyllä sekin. Yhden hiihtoreissun tein kovassa tuulessa ja oli aika hurjaa kun vastatuuleen ei meinannut päästä eteenpäin mutta myötäiseen tulin lentämällä :D Oli kiva katsoa Karun menoa koska se liikkui kivasti isoksi koiraksi ja ennen kaikkea se on itsenäinen koira eli ei pyöri jaloissa. Se tutkii tarkkaan hajujälkiä ja on kiinnostunut ympäristöstään. Tässä video jossa koirat:
http://www.youtube.com/watch?v=ezfRh4G7rmU
Lumimyrskyn laannuttua saattoi sitten todeta että tie mökiltä isolle tielle oli täysin ummessa. Mökki-isäntä kertoi, että aura olisi tulossa...joskus, ruuhkaa riitti. Eipä siinä muuta kun itse työhön ja kolmisen tuntia myöhemmin väylää oli sen verran että neliveto-farmarilla pääsi niukin naukin tielle. Päätie oli vieläkin aika hurjassa kunnossa myrskyn jälkeen mutta kaupassa sai käytyä. Kelkkailemaan päästiin viimeisenä päivänä mutta yhtään ei kärsinyt poiketa reitiltä tai kelkka hupsahti hankeen. Reissu oli joka tapauksessa mukava!

Karu kävi ekassa näyttelyssään Haapavedellä 16.4 ja sai EH:n junnuluokasta. Tuomarina oli Leni Finne. Arvostelu oli ihan ok: Oikeat mittasuhteet. Erinomainen vahvuusaste. Oikealinjainen pää. Voimakas uroksen pää. Hyvät silmät ja korvat. Kaula voisi olla pidempi ja kuivempi. Niukahto eturinta. Ok etukulmaukset. Voimakas rintakehä. Riittävät takakulmaukset. Käpälät saisivat olla tiiviimmät ja korkeammat. Riittävä askelpituus mutta vielä kauttaaltaan löysä.
Hirmu oli samaisessa näyttelyssä ja sai viho viimein avoimesta luokasta ERI:n, SA:n ja oli lopulta PU-3. Valitettavasti serti meni vielä sivu suun mutta arvostelu oli mukava: Kellertävän punainen. Keskikokoa selvästi kookkaampi. Mittasuhteiltaan oikea. Komea pää. Erinomainen runko ja raajarakenne. Hyvä turkki. Taaksekiertynyt häntä. Hyvä liike. Terhakka luonne.
Hirmulle tämä näyttely on tämän vuoden viimeinen joten mukava että se ERI nyt tuli sieltä.

Olen ilmoittanut Karun kesällä muutamiin näyttelyihin mutta odotan jo nyt elokuuta ja lintumetsästyksen alkua! :D Olen kuullut mukavia uutisia monesta Lapin kolkasta, että lintuja on ollut todella paljon liikkeellä, toivottavasti pesiminen nyt onnistuisi.
Kesän tärkeimpiä tavoitteita Karun kanssa on uintiharjoitukset ja toivottavasti vesityöstä suoriutuminen.